Meillä oli koulussa elokuvapäivä ja katsoimme yhdessä elokuvan Marie Antoinette.
Elokuvan on kirjoittanut ja ohjannut Sofia Coppola. Elokuvaa varten hän sai laajat kuvausluvat Versailles´n palatsiin. Elokuva sai aikanaan ristiriitaisen vastaanoton ja se tunne elokuvasta jäi vähän minullekin. Puvustus sekä elokuvan yleinen ilme oli ylellinen ja hieno mutta toisaalta hänen tapansa ja tyylinsä ohjata elokuvia on omanlaatuinen sekä erilainen. Sen huomaa myös elokuvan kuvausilmeestä.
Elokuvan itse tarina oli kirjoitettu ilman suurta dramatiikka mutta Marie Antoinette elämä ei välttämättä aivan ollut sellaista. Elokuvan kuvaympäristö oli runsas. loistokas ja kuvauksellinen. Versailles´n linna kuvattiin loisteliaana ja mahtavana. Huoneissa oli paljon kultauksia ja tapetteja, joissa oli runsaita kuvia. Kukkia oli runsaasti ja niissä oli mahtavia värejä. Kukkia oli useita eri lajikkeita ja eri värisiä samassa kimpussa.
Leivokset ja leivonnaiset esittivät elokuvassa aika suurtakin roolia. Ja ilman muuta nämäkin olivat erittäin koristeellisen näköisiä ja väriltään runsaita ja tietenkin oikein herkullisen näköisiä!
Värimaailma elokuvassa oli pastellivoittoinen ja värit olivat kuvattu pehmeinä ja tietyt sävyt erittäin voimakkaina.
Kengät esittivät todella suurta osaa elokuvassa. Näissäkin väreinä oli pastellisävyjä: keltaista, vaaleanpunaista, vaalean sinistä sekä lilaa.
Näkee, että Marie Antoinette rakasti muotia ja halusi olla itse luomassa sen ajan muoti-ilmiöitä kuten viuhkoja ja runsaita ja ylellisiä pukuja. Puvuissa ja kengissä näkyi usein satiinin kiiltoa. Kampaukset olivat korkeita ja nekin runsaita. Kampauksilla sekä puvustuksella halutttiin tuoda esille tietynlaisia arvoja.
Marie Antoinettella oli myöhemmin elämässään myös luonnollisempi ja yksinkertaisempi kausi. Tässä ehkä tärkeintä oli luonnollisuus, yksinkertaisuus, luonnon oma kauneus, rentous. Tämä tuo suoran vastakohdan Versailles´n runsaudelle, ylellisyydelle sekä suoraviivaisuudelle (varsinkin puutarhassa).
Sisustus tuona kautena, joka elokuvastakin välittyi oli, että suosittiin erittäin koristeellisia huonekaluja sekä tapetteja. Niissä sai olla runsaita ja näyttäviä koristeita. Värit erottuivat mutta eivät kuitenkaan olleet välttämättä vahvoja. Toisaalta huonekaluja ei jokaisessa huoneessa ollut runsaasti, sitä vastoin ne olivat erittäin koristeellisia. Käytävät jätettiin usein tyhjiksi huonekaluista ja näihin tuotiin runsautta / kauneutta seinäkoristeilla tai lattian koristeellisuudella. Kattokruunut olivat näyttäviä ja isoja.
Tässä vielä muutama näyttävän näköinen kuva elokuvan ympäristöstä sekä puvuista, jotka olivat erityisen hienoja...
Mielestäni elokuvaa ja kyseistä aikakautta kuvaa erityisesti seuraavat sanat:
- Runsas
- Koristeellinen
- Kaunis
- Pastellinsävyinen
- Ylellinen
- Kiiltävä
- Suoralinjainen
- Loistelias
- Nautinnollisuus
- Viattomuus
Elokuva kuvaa osaltaan Ranskan vallankumouksen aikaa kun kansalaiset halusivat muutosta rikkaiden ylellisyyteen, mihin elokuva oikeastaan päättyy. Elokuvan alkupuoli kuvaa barokin aikaa, jolle oli tyypillistä esim. muotoihin leikatut puutarhat kuten Versailles´n puutarha. Myöhemmin elokuva siirtyy rokokoo aikaan, jolle oli tyypillistä luonnonmukaisuus ja nautinnollisuus. Myös nuo pastellisävyt sisustuksessa sekä puvustuksessa on tyypillistä rokokoon aikaa. Marie Antoinettea pidettiin rokokoo-ajan tyyli-ikonina ja tämä tulee selvästi esiin myös elokuvan aikana. Suosittelen kyllä lämpimästi elokuvan katsomista jos ensinnäkin pidät Sofia Coppolan elokuvista sekä rokokoo -aikakaudesta!
